SEAM - Älykästä sähkönkulutusta

SEAM

SEAM-kesäni

Viimeisiä työpäiviä toimistolla viedään, sillä elokuun viimeisen viikon työpäivät hoidan etänä Tampereelta käsin. Vähän on haikea fiilis, vaikka odotankin opintojeni taas alkavan. Kaksi vuotta opiskelleena ja yhden kokonaisen kesän töitä tehneenä huomaan miten mukavaa, on tehdä molempia. Keväällä kun viimeiset tentit tulisi hoitaa, samalla kun viettää vappua, odottaa innolla kesätyön uusia haasteita ja oppeja. Syksyn tullen taas tuntuu ihanalta palata hieman vapaampaan aikatauluun ja erilaisten opintojen pariin. Tämän kesän aikana olen oppinut paljon uutta, myös sellaista mitä en uskonut SEAMilla tekeväni. Olen iloinen, että tänä kesänä sain mahdollisuuden tutustua oman alan hommiin, sain ottaa vastuuta omasta työskentelystäni ja pääsin toteuttamaan ideoitani. 

 

Kun viime keväänä hain kesätyö- ja harjoittelupaikkoja monesta eri yrityksestä tuli lähes toivoton olo, kun mistään ei kuulunut mitään. Hakemuksissani painotin energia-alan osaamistani ja siksi hakukohteinani oli pääasiassa energia-alan yrityksiä mutta myös muita teollisuudenalan yrityksiä. Etsin pienempiä firmoja, joihin voisin hakea, perinteisten suuryritysten sijaan ja Sitran sivuilta löytyi SEAM Group. Kiinnostuin heti ja päätin laittaa sähköpostia kahteen löytämääni osoitteeseen, vaikka ainakaan nettisivuilta ei selvinnyt, että työntekijälle tai kesäharjoittelijalle olisi tarvetta. Olin innoissani, kun minulle vastattiin heti ja sain kutsun haastatteluun. Muistan haastattelun aikana ajattelevani, että ”tänne mä haluun” ja ”nä on just niitä juttuja, joita olen yliopistossa lukenut”. Innostumisen ja onnistumisen tunne oli vielä suurempi, kun sain Itävallan Alpeilla ollessani tietää, että toukokuussa minua kutsuu harjoittelupaikka SEAMilla. 

 

Toukokuusta elokuuhun pääsin tekemään töitä laidasta laitaan uusiutuvan energian parissa. Heti alkuun tutustuin toimintaan ja parhaiten se onnistu ensimmäisen blogitekstin kirjoittamisen avulla. Näiden kirjoittamista jatkoin läpi koko kesän. Blogitekstien myötä olen oppinut paljon sekä kirjoittamisesta ja tiedonkeruusta että aiheista, joista olen kirjoittanut. Erilaisten projektien myötä olen myös päässyt harjaannuttamaan taitojani Office-työkalujen käytössä. Power Point ja Excel olivat iso osa jokapäiväistä työntekoani. Tämän lisäksi pääsin opettelemaan digimarkkinoinnin saloja. Tutustuin markkinointiin ja etenkin Somen markkinointikanaviin hyvin, ennen kuin pistin SEAMille pystyyn Twitter-tilin ja uudistin LinkedIn- ja Facebook-profiilit. Koko kesän aikana huolehdin tilien aktiivisuudesta ja päivitin tilejä ajankohtaisilla teemoilla. Tämä avasi silmiäni, kuinka tärkeää Somessa oleminen on yrityksille nykypäivänä. 

 

Kesän mielenkiintoisin projekti oli Nurmon Auringon aurinkopuistoprojekti Seinäjoella, Atrian tehtaalla. Oli hienoa päästä seuraamaan projektin etenemistä ja SEAMin roolia siinä. Olin myös paikan päällä Seinäjoella tutustumassa aurinkopuistoon ja Atrian tehtaaseen. Tämä oli ehdottomasti yksi kesän parhaista työpäivistä. Pääsin myös tutustumaan SEAMin emoyhtiön, Syncron Techin, toimintaan ja työntekijöihin. Neljän kuukauden työjakson aikana kävin muutaman kerran Syncron Techin Lappeenrannan toimistolla, jossa on myös SEAMin työntekijöitä hommissa. Pidin kovasti siitä, että pääsin tutustumaan sekä SEAMilla että Syncron Techilla työskenteleviin hyviin tyyppeihin ja pääsin osaksi koko porukkaa yhteisten virkistyspäivien ja iltapäiväkahvien muodossa. Toimistolle oli aina kiva tulla mutta oli myös mukavaa, että etätyöpäivien pitäminen onnistui. 

 

Hyvien etätyömahdollisuuksien myötä pääsen vielä syksyn aikana tekemään töitä markkinoinnin ja energia-asioiden parissa. Opiskelujen ohella tulen tekemään töitä lähinnä lokakuun Energiamessuja varten. Messuille valmistautuminen vaatii markkinointiin ja messuilla esitettäviin aiheisiin liittyvää suunnittelua. Olen innokas oppimaan uutta ja tuomaan esille ideoitani, kun suunnittelemme, miten saisimme mahdollisimman paljon näkyvyyttä ennen messuja, niiden aikana sekä messujen jälkeen. Tulen myös olemaan paikan päällä auttamassa näillä Tampereella järjestettävillä kolmipäiväisillä messuilla. 

 

Ensimmäinen koko kesän kestävä oman alan kesätyö oli mielestäni todella onnistunut. Olin onnekas, että sain minua kiinnostavalta alalta töitä ja pääsin työskentelemään juuri uusiutuvan energian parissa. Kesän aikana hyödynsin paljon yliopistossa oppimiani taitoja ja opin uutta, josta varmasti on hyötyä kaikenlaisissa tulevaisuuden työtehtävissä. En olisi uskonut, että pääsen näin vahvasti uppoutumaan markkinoinnin ja kirjoittamisen pariin. Yhden B2B-markkinoinnin kurssin käyneenä olen iloinen, että otin haasteen vastaan ja kehitin taitojani aiheeseen liittyen. Tämän kesän jälkeen on mukava jatkaa opintojen parissa mutta onneksi ei vielä tässä kohtaa tarvitse hyvästellä SEAMia ja Syncron Techiä kokonaan. Ehkä vielä syksynkin aikana blogista löytää kirjoittamiani blogitekstejä.  

Kolme keinoa tehdä Saharasta suurin ilmastonmuutoksen torjuja

Helteisenä päivänä heinäkuun lopussa, kun toimiston muu porukka vielä lomailee, mietin uutta blogiaihetta. Tekstejä ei ole syntynyt yhtä tiuhaan tahtiin kuin alkukesästä, sillä kesätyöntekijäkin pääsi viettämään aurinkoisen lomaviikon. Nyt olen kuitenkin takaisin toimistolla, jossa ilmastointi toimii onneksi hieman paremmin kuin keskustan kerrostaloasunnossa. Aihetta pohtiessa muistan loman aikana lukemani artikkelin ”Vastaus on Sahara” Helsingin Sanomien kuukausiliitteestä. Juttu painui mieleeni vahvemmin kuin etusivun kuvat Ähtärin pandoista. 

 

Kun ajatellaan sähkön tuottamista aurinkopaneelien avulla jokainen ymmärtää, että sähköä saadaan eniten paikoissa, jossa aurinko paistaa paljon ympäri vuoden. Suomi tuskin on ensimmäinen paikka, joka tulee mieleen, vaikka tänä kesänä aurinko onkin näyttäytynyt tavallista enemmän. Sen sijaan Afrikka nähdään yhtenä aurinkoisimmista maanosista ympäri maailmaa. Afrikka ja varsinkin sen tyhjät aavikkoalueet ovat jo pitkään kiinnostaneet aurinkosähkön parissa työskenteleviä yrityksiä. Maailman aavikkoalueille tulee kuudessa tunnissa yhtä paljon energiaa kuin ihmiskunta kuluttaa vuodessa. Miksi sinne ei kuitenkaan vielä ole onnistuttu luomaan aurinkopuisto, joka tuottaisi sähköä edes Pohjois-Afrikan 14 maan asukkaille? 

 

Kuukausiliitteen artikkeli antaa kolme vaihtoehtoa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja puhtaan energian tuotantoon Afrikassa. Ensimmäinen liittyy merenpintojen nousuun. Ilmaston lämpenemisen myötä merenpinta nousee, varsinkin kehitysmaiden edustalla. Merenpinnan nousuvauhti ei ole tasaisesti jakautunut maapallolla ja suurimman uhan alla olevat alueet löytyvät Kaakkois-Aasiasta, Intian valtamerestä, Pohjois-Afrikasta sekä Etelä-Amerikasta. Tähän ongelmaan pyritään jatkuvasti löytämään ratkaisuja ja yksi näistä on aavikkoalueiden hyödyntäminen. Saharassa sijaitsevaa Qattaranin syvänköä on ehdotettu Välimerestä tulleen veden varastoaltaaksi. Täyttämällä syvänkö valtameren vedellä, voitaisiin hidastaa merenpinnan nousu. Joidenkin laskelmien mukaan rakentamalla kanava valtameristä Saharaan aavikolle muodostuisi meri, joka laskisi merien pintaa lähes saman verran kuin napa-alueilta sulava jää nostaa meren pintaa. Toiset tutkimukset ovat taas todenneet syvängön liian pieneksi ja vaikka hyödynnettäisiin maailman kaikki syvängöt merivesivarstoina merenpintojen nousua ei voitaisi hidastaa. Idea on kutenkin hyvä ja juuri tällaisia ideoita maailmassa tarvitaan lisää, ilman niitä emme löydä ratkaisuja maailman ongelmiin. 

 

Palataan takaisin Afrikassa paistavaan aurinkoon. Pelkkä Saharaan saapuva aurinkoenergia riittäisi kattamaan koko maailman energiatarpeen. On ymmärrettävää, että auringosta saatavaa sähköä on vaikea saada siirrettyä toiselle puolelle maailmaa mutta Afrikan maihin ja Eurooppaan kaapeleiden luulisi riittävän. Tätä onkin jo yritetty, vuonna 2009, kun German Association of the Club of Rome ja TREC (Trans - Mediterranean Renewable Energy Cooperation) perusti DESERTEC nimisen yhdistyksen, jonka tarkoituksena oli tuoda suuria määriä vesivoimaloita, aurinkopaneeleita ja tuulivoimaloita aavikolle. Myös CSP (Concentrating Solar-thermal Power) voimaloita kehitettiin aavikolle vietäväksi. CSP:n avulla aurinkoenergiaa kerätään peilien avulla yhteen pisteeseen, jossa energia käytetään lämmittämään vettä. Sähköä saadaan, kun tämä vesihöyry käytetään turbiinien pyörittämiseen. Hyvä puoli tämän tyyppisessä voimalassa on myös se, että lämpöä saadaan varastoon. DESERTEC:in tekemien laskelmien mukaan puhdasta energiaa saadaan siirrettyä maailman aavikkoalueilta jopa 3000 kilometrin päähän. Tämä tarkoittaisi, että 90% maailman asukkaista voisi saada sähkönsä puhtaana aavikolta. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut. Haluan selvittää mistä tämä johtuu ja mikä tekee tällaisen projektin toteuttamisesta niin haastavaa. 

 

Ajatus siitä, että Euroopassa kulutettaisiin Afrikan aavikolla tuotettua sähköä kuulostaa mielestäni hyvältä, varsinkin jos sähköä riittää myös afrikkalaisille. Täysin riskitöntä se ei kuitenkaan ole. Mikäli suurin osa Euroopassa kulutetusta sähköstä tulisi Saharasta eurooppalaiset olisivat riippuvaisia Pohjois-Afrikan maista. Nämä maat kärsivät edelleen korruptiosta eikä naapurimaiden välinen kommunikaatiokaan ole lähelläkään samaa luokkaa kuin Euroopassa. DESERTEC:in projektin toteutus edellyttäisi Pohjois-Afrikan maiden välistä yhteistyötä, sekä rahallista että poliittista sellaista. Maiden poliittiset eroavaisuudet ja historialliset konfliktit täten hidastavat ja vaikeuttavat näin suurenmaittakaavan projektin etenemistä. Tämä takia hanke epäonnistui ja joutui tiensä päähän muutama vuosi sitten. Ideaa puhtaan sähkön tuottamisesta Saharassa ei kuitenkaan vielä ole unohdettu. Marokkoon ja Tunisiaan rakennetaan jatkuvasti uusia aurinkopuistoja ja teknologia kehittyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi Aurinkopaneeliratkaisuja toimittava Nur Energie rakentaa parhaillaan CSP voimalaa Tunisiaan. TuNur projekti tuo Saharaan 2 250 MW CSP voimalan sekä kaksi GW:n HVDC vedenalaista kaapelia, jotka kulkevat Tunisiasta Italiaan. Ideana on, että sähköä voidaan toimittaa Italiasta edelleen muualle Eurooppaan. 

 

How_it_Works.png

http://www.nurenergie.com/index.php/english/projects/tunisia

 

Kuukausiliitteen jutussa esille tuodaan myös kolmas tapa, nimittäin Saharan metsittäminen. Puut ja kasvit toimivat parhaimpina hiilidioksidin luonnollisina kerääjinä, lisäämällä niitä, ilmaston lämpenemistä saataisiin ainakin hidastettua. Ehkä tunnetuin hanke maailmalla on ”Suuri vihreä muuri”, jonka Afrikan unioni aloitti vuonna 1980. Hankkeen ideana on istuttaa metsää ja kasvillisuutta 8000 kilometriä pitkälle ja 15 kilometriä leveälle alueelle. Tämä muodostaisi vihreän vyön Senegalin ja Djiboutin välille. St 1:n hiiliviljelyhanke on toinen esimerkki projektista, joka pyrkii torjumaan ilmaston muutosta istuttamalla metsiä aavikolle. Ensimmäinen mieleen tuleva ongelma on puiden kastelu kuivalla ja kuumalla aavikolla. St 1:sen ehdotus tähän on meriveden hyödyntäminen. Merivesi toimii kasteluvetenä, kun siitä poistetaan suola. Suola voitaisiin poistaa esimerkiksi aurinkoenergian avulla. Tässä voitaisiin siis yhdistää kaksi jo käsiteltyä tapaa hidastaa ilmastonmuutosta hyödyntämällä Saharaa. Merivettä aavikolle saataisiin kanavia ja syvänköjä rakentamalla. Suola poistettaisiin aurinkopaneelien tuottaman energian avulla. Näin puut saadaan kasteltua ja hiilidioksidia pois ilmakehästä. Toinen ongelma, joka itselläni kävi mielessä, on puiden suuri tarvittava määrä. Saharaan pitäisi istuttaa monta neliökilometriä metsää, jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta saataisiin laskettua merkityksellisesti. Myös oikean puulajin löytäminen aavikkoilmastoon sopivaksi voi olla haasteellista. Taas kerran idea on hyvä ja uskon, että oikeiden puulajien ja kastelukeinojen löytymisen myötä Saharan metsittäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on täysin mahdollista. 

 

Yhtä lailla Saharan metsittämien vaatisi Pohjois-Afrikan maiden yhteistyötä. Ideoita riittää ja maailmaa halutaan parantaa mutta poliittiset ja kaupalliset seikat seisovat usein jossain määrin tiellä. Jotta Afrikkaan voidaan toden teolla alkaa toteuttaa merivesialtaita, ison luokan aurinkopuistoja tai metsiä on poliittisen tilanteen ja mellakoiden rauhoituttava monessa Afrikan maassa. Vasta kun naapurimaat kykenevät toimimaan yhdessä ja välttämään riitatilanteita voi Afrikasta muodostua suurin ilmastonmuutosta vastaan taisteleva ja puhdasta sähköä tuottava maanosa. 

Kysyntäjoustoautomaation tuominen Suomen suurimpaan aurinkosähköpuistoon

Atria Oy:n tehtaalle Nurmoon on valmistumassa Suomen suurin aurinkosähköpuisto, jonka on tarkoitus tuottaa viisi prosenttia Atrian tehtaan tarvitsemasta sähköstä vuositasolla. Paneeleita puistossa tulee olemaan noin 24 000 ja kokonaispaneelikapasiteetiksi saadaan 6 MW. Tämän hankkeen toteuttamiseksi Atria Suomi Oy ja Solarigo Systems Oy ovat perustaneet Nurmon Aurinko Oy:n, joka toimittaa älykkään aurinkosähköjärjestelmän sekä huolehtii investoinneista ja puistossa toteutettavista testauksista. Aurinkosähköpuiston toteuttamiselle on myös myönnetty työ- ja elinkeinoministeriön puolesta energiakärkihanketukea. Näin suuren mittakaavan aurinkosähköpuistoa elintarviketeollisuuden käyttöön ei ole aikaisemmin toteutettu ja siksi hankkeen pilotointiin liittyy monia testauskohteita, juuri näitä SEAM on mukana kehittämässä. 

 

Sähkön tuottaminen aurinkopaneelien avulla on kehittynyt lyhyessä ajassa valtavasti. Parannettavaa kuitenkin löytyy etenkin tehokkuuden, luotettavuuden ja varastoinnin suhteen. Sähkön varastointi on yksi suurimmista haasteista nykypäivänä ja se vaatii kehittynyttä akkuteknologiaa. Uusiutuvan energian tehokas varastointi olisi ratkaisu moneen ongelmaan, sillä sähköntuotanto uusiutuvan energian avulla on epävakaata. Aurinkosähkö on sääriippuvainen muoto tuottaa energiaa, eli sähkönsaanti on vaihtelevaa ja sen ennustaminen vaikeaa. Tällöin tärkeäksi osaksi sähköntuotantoa muodostuu joustavuus. Kysyntäjoustoautomaation avulla järjestelmästä, jonka osana on aurinkosähköntuotantoa ja sähkön varastointikapasiteettia, saadaan toiminnaltaan tasaisempi ja luotettavampi. Osana projektia pyritään myös testaamaan mahdollisimman täsmällisten ennusteiden tekemistä auringonsäteilyn ajasta ja voimakkuudesta. 

 

Aurinkosähkön hyödyntäminen on tapa toimia ympäristöystävällisesti ja omavaraisesti. Suuren elintarvikkeita valmistavan tehtaan on vielä toistaiseksi mahdotonta toimia täysin aurinkosähkön varassa mutta kun pienikin osa sähkönkulutuksesta tuotetaan itse, energiatehokkuus paranee ja riippumattomuus ulkopuolisesta sähkönhankinnasta lisääntyy. Vaikka viiden prosentin aurinkosähköosuus koko tehtaan sähkönkulutuksesta kuulostaakin mitättömältä se on suuri askel kohti tulevaisuuden energiatuotantoa, ja paljon enemmän kuin mitä yksittäinen ihminen pystyy uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä saavuttamaan. On mielestäni hienoa, että aurinkopaneeleja näkyy jo monen kodin ja kesämökin katolla, mutta suurin muutos ja vaikutus saavutetaan vasta kun ison kokoluokan sähkönkuluttajat, kuten tehtaat hyödyntävät uusiutuvaa energiaa. Siksi näen tällaisten hankkeiden olevan äärimmäisen tärkeitä sekä Suomen kannalta, että maailmanlaajuisesti. 

 

Kesäkuun lopulla pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan aurinkopuistoon paikanpäälle Seinäjoelle. Pääsimme työkaverini kanssa viemään ja asentamaan SEAMin kysyntäjoustoautomaatiolaitteen Atrian tehtaalle. Kytkentä onnistui paremmin kuin osasimme odottaa, saimme heti verkkoyhteyden Lappeenrantaan, josta laitetta ohjataan. Ohjauksella tarkoitetaan tehtaan tiettyjen kylmäkoneiden kulutuksen jouston ohjausta. Samalla reissulla tutustuimme myös tehtaaseen ja sen toimintaan sekä aurinkopuistoon, joka oli paikanpäältä katsottuna vielä isompi kuin kuvat antavat ymmärtää. Oli todella hienoa päästä näkemään näin iso aurinkopuisto täydessä toiminnassaan, kun yliopistokursseilla on vain nähnyt kuvia ja teoriaa siitä, miten aurinkopaneelit toimivat.  Nurmon Auringolla on edelleen paneeleita asentamatta ja teknisiä ratkaisuja kehitetään jatkuvasta. SEAM jatkaa tästä eteenpäin aktiivisesti projektin toteutuksen parissa ja nyt kun kysyntäjoustoautomaatio on saatu lisättyä osaksi prosessia, pääsemme testaamaan, miten paljon tehokkuutta ja joustavuutta pystymme systeemiin tuomaan. 

 

930427ba02df41cfbf11568f8bb9c728.jpg

https://www.hs.fi/talous/art-2000005730638.html?share=36de94d8d5466c54b57fee05263076b4 

 

On todella mielenkiintoista päästä osaksi näin suuren mittakaavan projektia ja nähdä miten sen toteutus käytännössä tapahtuu.  Uusia aurinkopuistoja syntyy koko ajan lisää ja niistä tulee entistä suurempia ja tehokkaampia. Juuri näitä suuria aurinkopuistoja Suomessa tarvitaan hiilineutraalimman yhteiskunnan luomiseksi. SEAMilla on mielestäni potentiaalia osallistua enemmän tämän kaltaisiin suuriin uusiutuvan energian hankkeisin, sillä sähkön tuotanto aurinkoenergian avulla tehostuu huomattavasti, kun se saadaan joustavaksi ja energiaa onnistutaan varastoimaan. Tämän tehtaan osalta SEAM voisi osallistua useamman prosessin optimointiin ja luoda entistä enemmän säästöjä optimoimalla esimerkiksi pakkasvarstojen tai lihanjalostamolinjastojen sähkönkulutusta. 

 

Internet of Energy – Energian Internet ei ole mahdollista ilman tekoälyä

Nyt pääsen kirjoittamaan minua paljon kiinnostavasta aiheesta, nimittäin maailman kasvavan energiatarpeen tyydyttämisestä kestävin ja ympäristöystävällisin keinoin. Kuten aikaisemmissa blogiteksteissä olen jo todennut maailman energiatarve kasvaa, ilmastonmuutoksen torjunta muuttuu entistä tärkeämmäksi ja teknologinen kehitys vauhdittuu. Nämä kolme asiaa eivät automaattisesti ole sidottuina toisiinsa, mutta kun ne yhdistetään, voidaan suuriakin muutoksia saada aikaan. Nopeasti kehittyvää teknologiaa tarvitaan, jotta sähköä saadaan tehokkaasti, kestävästi ja ympäristöystävällisesti ihmisille joilla siitä on pulaa. Älykäs teknologia on saattanut energia-alan todelliseen murrostilaan, jossa energiaverkko toimii internetin tavoin ja energiaa voidaan jopa käyttää valuuttana, esimerkiksi lohkoketjuteknologiaa hyödyntämällä. Tarkastelen erikseen, miten tekoäly (artificial intelligence, AI), lohkoketjuteknologia (blockchain) ja pelillistäminen (gamification) liittyvät energia-alaan ja sen murrokseen. 

 

Tehokkaalle, älykkäälle ja hajautetulle sähköverkolle ei ole aikaisemmin ollut näin suurta tarvetta, eikä sitä ole ollut mahdollista toteuttaa ilman nykyaikaista teknologiaa. Maailma muuttuu koko ajan dynaamisemmaksi kokonaisuudeksi, jossa on epävarmuutta niin ilmastollisten ja teknologisten kuin poliittistenkin asioiden suhteen. Kaikille halutaan turvata luotettava ja kestävä tapa käyttää puhdasta sähköä samalla kun hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään teknologisin keinoin. Haasteeksi muodostuu kaikkien maailman ihmisten sähkönsaannin tarpeen hallitseminen ja miljardien sähkölaitteiden yhdistäminen yhteiseen hajautettuun sähköverkkoekosysteemiin. 

 

Älykäs sähköverkko

Uusiutuva energia on ratkaisu puhtaalle energiatuotannolle maissa, jossa ei ole minkäänlaista sähköntuotantoa. Mutta ongelmallinen kysymys syntyy siitä kuka sähköverkosta maksaa tai miten se toteutetaan käyttämällä mahdollisimman vähän fossiilisia polttoaineita uusiutuvan energian epäsäännöllisen tuotannon tasaamiseksi. Myös kriisitilanteissa tai luonnonkatastrofien aikana haasteena on saada sähköä suurelle määrälle ihmisiä turvallisesti ja tehokkaasti mahdollisimman lyhyessä ajassa. Maissa, joissa sähkönkulutus on jo suurta ja kasvaa entisestään, ongelmaksi muodostuu esimerkiksi tilanteet, joissa sähköä ei ole tarpeeksi kaikkien parkkipaikalla olevien sähköautojen lataamiseen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan älykäs sähköverkko, jonka osana hyödynnetään tekoälyä.

 

https://www.disruptordaily.com/ai-disrupting-energy-industry/

 

Älykäs sähköverkko (Smart Grid) mahdollistaa suurten datamäärien keräämisen ja tehokkaan työstämisen älykkäiden algoritmien avulla. Tekoälyn avulla suuria määriä reaaliaikaista tietoa pysytään hallitsemaan ja hyödyntämään älykkään sähköverkon energiatehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Sensoreilla varustetut sähkölaitteet kykenevät kommunikoimaan keskenään ja toimimaan niin, että ne osaavat automaattisesti säätää sähkönkulutustaan. Sähköverkon älykkäät sensorit kykenevät ennakoimaan vikoja ja mahdollistavat haittatilanteiden ennaltaehkäisyn entistä aikaisemmin. Tekoälystä on hyötyä myös ennusteiden tekemisessä. Uusiutuvan energian tuotanto riippuu suurelta osin sääolosuhteista ja siksi säätilojen ennustaminen on iso osa sähköntuotantoa ja optimointia. Tekoälyn avulla voidaan tehdä tarkempia ennusteita. 

 

Energian Internet

Tekoälyä hyödynnettäessä, energia-alla päästään aivan uudenlaiseen konseptiin, jossa energiaa siirtyy sitä tuottavalta sitä tarvitsevalle reaaliaikaisesti ilman kolmannen osapuolen osallistumista. Tämän on jo mahdollistaa lohkoketjuteknologian avulla. Kun lohkoketjuteknologia yhdistetään energiamarkkinoihin, sähköstä tulee tietyn lainen valuutta, jota myydään ja ostetaan jatkuvasti ilman välikäsiä. Tämä uusi tapaa hyödyntää energiaa valuutan tavoin mahdollistaa konseptin, jota kutsutaan Energian Internetiksi.

 

Energian Internetissä tuotettua sähköä käsitellään poletin tavoin. Lohkoketjuteknologian avulla sähkön tuottaja myy ylijäämäsähköään, esimerkiksi aurinkopaneeleista, suoraan kuluttajalle polettina, jonka kuluttaja hyödyntää sähkönkulutuksessaan. Tämä on luotettava ja turvallinen tapa käydä kauppaa sähköllä, sillä lohkoketju, jonka avulla liiketapahtumat suoritetaan, on ketju julkisia tilikirjoja, jotka ovat jaettu kaikkien ketjuun kuuluvien kanssa. Jokaisesta liiketapahtumasta tiedetään mitä tapahtui, milloin se tapahtui, kuka myi ja kuka osti sekä kuinka paljon myytiin tai ostettiin. Lohkoketjuteknologian avulla sähköverkosta tulee entistä enemmän hajautettu, ja kuluttajat pääsevät valitsemaan millaista energiaa he haluavat ostaa ja mistä, vai tuottavatko itse. Myös uusiutuvan energian hyödyntämisestä tulee entistä kannattavampaa ja luotettavampaa, sillä esimerkiksi aurinkoenergiaa voi ostaa vaikka naapurilta. 

 

Konsepti ei kuitenkaan vielä ole aivan ihanteellinen. Avoimia kysymyksiä on paljon, kuten sähkön siirtoon ja toimitusvarmuuteen sekä esimerkiksi verotukseen liittyviä seikkoja. Sähkön fyysiseen siirtoon liittyy aina häviöitä ja siirtoverkon kustannuksia. Informaatio siirrosta tulee myös jakaa kaikkien toimitusketjuun liittyvien osapuolten kesken. Toimitusvarmuuden turvaamiseksi pelkkä energian ja tehon mittaaminen eri pisteistä ei riitä, vaan tarvitaan suunnitelmia ja ennusteita tulevasta toiminnasta, sekä säätökapasiteettia ennustevirheiden kompensoimiseksi. Lohkoketjuteknologia voi olla ratkaisu osaan kysymyksistä mutta tämän lisäksi tarvitaan soveltavaa mielikuvitusta ja ennakkoluulotonta asennetta, ennen kuin toimivan kokonaisuuden ainekset ovat kasassa. 

Kuitenkin, Energian internet on mielestäni erinomainen ratkaisu sähkönsaannin turvaamiseksi ympäri maailmaa. Vaikka kehitysmaihin vietäisiin koko maan sähkönkulutusta kattava määrä aurinkopaneeleita, jos niistä tuotettu sähkö hyödyttää vain niitä, jotka pystyvät tarjoamaan sähköstä parhaimman hinnan, paneelit eivät ratkaise ongelmaa. Kysyntä ja tarjonta on saatava balanssiin siten, että ylijäämäsähköä myydään turvallisesti ja reaaliaikaisesti sitä tarvitseville. 

 

Pelillistäminen 

Niin kuin jo viime tekstissä lupasin, pohdin vielä, miten pelillistämistä voitaisiin hyödyntää energia-alalla. Tekoäly luo niin suuria ja monimuotoisia mahdollisuuksia sähkönkulutukselle, että oman sähkönkulutuksen tarkkailemisesta ja hallinnasta voi tehdä jopa hauskaa. Pelillistäminen on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana toden teolla ja Suomi on siinä edelläkävijä. Pelillistämisellä tarkoitetaan pelimäisten ominaisuuksien lisäämistä tiettyyn toimintaan tai työntekoon, jotta motivaatio tai osallistuminen aiheeseen lisääntyisi. Tässä tapauksessa sähkönkulutuksesta voitaisiin tehdä kilpailu, jossa pisteitä kertyy, kun sähkökulutus on mahdollisimman vähäistä, puhdasta ja tehokasta. Energia-alalla löytyy jo sovelluksia, joita kuluttajat voivat käyttää sähkökulutuksensa tarkkailuun. Esimerkiksi Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on luonut Tuntihinta-mobiilisovelluksen, jonka avulla sähkönkuluttaja pääsee seuraamaan sähkön pörssihintaa ja sen avulla ohjaamaan kulutustaan. Sovellukseen voi asettaa rajahinnan sähkön tuntihinnalle, jos tämä ylittyy sovellus hälyttää ja kuluttaja tietää vähentää sähkönkäyttöään. 

 

Toinen energia-asiantuntijoiden käyttöön kehitetty mobiilisovellus on Teknologia Tutkimuskeskus VTTn CITYOPT-suunnittelutyökalu. Työkalun avulla voidaan suorittaa kaupunkien energiasuunnittelun optimointia, jonka avulla pienennetään energiakustannuksia ja CO2-päästöjä. Kuluttajille sovellus toimii samaan tyylin kuin Fingridin Tuntihinta-sovellus.  Kännykkään tulee tieto kodin sähkönkulutuksesta, mihin aikaan vuorokaudesta sähkönkulutusta tulisi vähentää ja mikä olisi taloudellisin aika pestä pyykkiä. Tämä sovellus on kuitenkin viety vielä hieman pidemmälle, nimittäin kuluttajan on mahdollista kerätä pisteitä kulutuksen vähentämisestä tai siirtämisestä. Pisteet saa antaa hyvään tarkoitukseen siten, että energialaitos maksaa pisteiden mukaan hyväntekeväisyyskohteelle. Suuria säästöjä tämän sovelluksen avulla ei vielä ole kerrytetty mutta tämä on juuri se tapa miten pelillistämistä tulisi energia-alalla hyödyntää. 

 

Maailman kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan tekoälyä hyödyntävä koko maapallon kattava Energian Internet, jossa sähköä on käytössä tasapuolisesti niin, että uusiutuvan energian avulla sähköä tuottavat myyvät ylijäämänsä sähköä tarvitseville. Tällöin kysynnän ja tarjonnan välillä säilyy balanssi ja sähköllä käytävä kauppa on turvallista. Sähkönkulutuksen hallinnasta saadaan entistä tehokkaampaa pelillistämisen avulla, jolloin kuluttaja tavoittelee sähkönkulutuksen vähentämistä ja siirtämistä kerätäkseen pisteitä. Älykkään teknologian hyödyntäminen tällä tavoin energia-alan ongelmien ratkaisemiseksi vähentää eriarvoisuutta, lisää energiatehokkuutta sekä pienentää päästöjä. 

Ilmastonmuutoksen torjunnasta kilpailuetu

Kunnianhimo (ambition), toiminta (action) ja kiihdyttäminen (acceleration) olivat avainsanoja tänään, Sitran, Ilmastopaneelin ja Ulkopoliittisen instituutin toimesta, järjestetyssä Suomen ilmastohuippukokouksessa. Pääsin seuraamaan mielenkiintoista kokousta SEAMin puolesta livelähetyksen välityksellä. Niin kuin tapahtuman nimi antaa ymmärtää, kyseessä oli ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen liittyviä toimia käsittelevä kokous, jossa puhujat eri puolilta maailmaa jakoivat ajatuksiaan poliittisista ja liiketaloudellisista näkökulmista. Kokouksen kolme teema, jotka Sitran Mikko Kosonen toi esille alkupuheenvuorossaan, olivat alussa mainitut kolme a:ta. Kunnianhimolla viitataan globaaliin kiinnostukseen ja ymmärrykseen ilmastonmuutoksen tärkeydestä. Toiminnalla tarkoitetaan toimintoja, joita kaikkien maiden, valtiojohtojen, kaupunkien, yritysten, sijoittajien ja kansalaisten on tehtävä ilmastonmuutoksen torjunnan eteen. Kiihdyttämisellä halutaan painottaa, että nyt jos koskaan on toimittava ja muutoksia on tapahduttava nopeasti. 

 

Puhujina kokouksen alkupuoliskolla toimi kolme suurta nimeä: Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtaja Laurent Fabius sekä The Confederation of Norwegian Enterprisen pääjohtaja Kristin Skogen Lund.  Paneelikeskusteluosioon osallistui Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, Ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, yritysjohtaja Jorma Ollila sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. 

 

Niinistö ja Fabius käsitteli ilmastonmuutoksen vastaan kamppailua poliittisesta näkökulmasta. Niinistön puheessa esiin nousi ilmastonmuutosasian tärkeys ja ennen kaikkia kiireellisyys. Ilmiö on tunnettu ja sen tärkeys on laajalti ymmärretty mutta sen kiireellisyys unohtuu liian helposti. Myös Fabius nosti esiin tärkeyden tehdä töitä asian eteen jo nyt, eikä vasta sitten kun siitä muodostuu pakollinen taakka. Molempien puheista kävi selväksi, että töitä kyllä tehdään. Suomi on esimerkkivaltio ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen ja toimii tiiviissä yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa hiilineutraalisuuden edistämiseksi. Globaalin yhteistyön ja kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Maailmassa on yhä maita, jossa sähkönsaanti ei ole itsestäänselvyys, jossa kaikki energia tuotetaan fossiilisia polttoaineita polttamalla ja jossa energialähteet ovat syynä mellakoiden ja sotien alkamiseen. 

  

Rauhan kolme osa-aluetta, joita Niinistö käsitteli puheessaan, olivat mielestäni todella osuvia ja tärkeitä kun mietitään mitä hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnasta on. Rauha koostuu sotimattomuudesta, yhteiskunnallisesta rauhasta sekä ympäristöllisestä rauhasta. Ympäristöllinen rauha saavutetaan puhtaan energiansaannin turvaamisella maailmanlaajuisesti, fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien konfliktien poistamisella sekä kestävien energiatuotanto ratkaisujen kehittämisellä. Kaikki tämä vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja luottamusta, jota on pyritty luomaan maiden välille erilaisten kokousten ja sopimusten avulla, viimeisimpänä Pariisin ilmastosopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015. Sopimuksen myötä suurin osa maailman maista asettivat tavoitteita torjuakseen ilmastonlämpenemistä, merenpintojen nousemista sekä hiilidioksidipäästöjen muodostumista. Ydinongelmaksi muodostuu kuitenkin, useaan otteeseen tämän päivän kokouksen aikana esille noussut, tavoitteidenasettelukilpailu. Maailman maat osoittavat kunnianhimonsa asettamalla entistä kovempia tavoitteita kuin naapurimaansa mutta unohtavat toimia ja kiihdyttää tavoitteisiin pääsyä. 

 

Liiketoiminnallista näkökulmaa ja yritysten ilmastonmuutoksen torjuntaa käsittelevän puheen piti Kristin Skogen Lund. Tämä oli mielestäni erityisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä esitys. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei hillitä ilman yrityksiä. Yritysten toiminta riippuu markkinoista, asiakkaista, sääntelyistä ja teknologiasta ja näihin kaikkiin vaikuttaa ilmastonmuutos ja sen vastaan kamppailu. Eli yritysten on osallistuttava. Ympäristöystävällinen toiminta on saatava osaksi yritysten ydinstrategiaa mutta Skogen Lund painottaa, että se ei toteudu, kunnes yritykset näkevät siinä jonkin rahallisen hyödyn.  Tämä nousi vahvasti esille myös paneelikeskusteluosiossa, jossa Ollila puhui hiiliverosta ja hiilen korkean hinnan merkityksestä. Ainoa keino saada yritykset, toimimaan hiilineutraalisti, käyttäen uusiutuvia energialähteitä, on saada fossiilisten polttoaineiden käyttö niin kalliiksi, että se ei enää ole kannattavaa yrityksille. Tällä hetkellä vain 7:llä prosentilla Suomalisia yrityksiä ilmastoasiat ovat osana liiketoimintastrategiaa. Tämän on muututtava muutoksien aikaansaamiseksi. Yksi keino hiilihintojen nostamisen tai hiiliveron lisäksi on Skogen Lundin esityksen aikana esille noussut Green Race. Lähdin miettimään termiä ja ilmiötä vähän pidemmälle.

 

Paneelikeskustelussa korostettiin käytäntöjen ja strategioiden jakamista kokemusten pohjalta. Maapallon ongelmat ovat kaikkien ihmisten ja yritysten ongelmia ja siksi keinoja on keskittävä yhdessä. Jakamalla kokemuksia ja menestystarinoita tai epäonnistuneita kokeiluja, kaikkien on mahdollista oppia ja kehittyä. Kaikkien yritysten on myös tehtävä enemmän, kuin minimitavoitteet niiltä vaativat. Jos yrityksen on mahdollista vähentää päästöjään, hyödyntää entistä parempaa teknologiaa energiatehokkuuden saavuttamiseksi tai auttaa muita yrityksiä ympäristöystävällisempään toimintaan on sen tehtävä se. Green Race, vihreä kilpailu, voitaisiin nähdä yritysten välisenä kilpailuna saavuttaa ilmastonmuutosta torjuvia tavoitteita. Yritykset tekevät jatkuvasti töitä saavuttaakseen kilpailuetua, joten miksi ei Ilmastonmuutoksen torjunta voisi olla yksi tällainen kilpailtava etu? Konseptia voisi kehittää myös pelillistämisen avulla, jolloin kilpailusta tulisi pelinomainen toiminta, jossa eniten yhteisen tavoitteen, ilmastonmuutoksen torjunnan, eteen tekevä yritys palkittaisiin. Tämä tarkoittaisi, että ympäristöystävällisellä toiminnalla, kokemusten jakamisella ja minimitavoitteiden ylittämisellä pelissä pärjäisi hyvin. Pelillistämisen ja energia-alan yhdistämisestä ajattelin pohtia lisää seuraavassa blogitekstissä.

 

Kunniahimo, toiminta ja toimien kiihdyttäminen, saavutetaan kun ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeys ja kiireellisyys ymmärretään. Panelistit muistuttavat kuitenkin, että samalla on osattava nähdä toiminta iloisena asiana ja pidettävä hauskaa tehdessään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. 

 

Lisää aiheesta ja kokouksesta: #ClimateSummit