SEAM - Älykästä sähkönkulutusta

SEAM

Ilmastonmuutoksen torjunnasta kilpailuetu

Kunnianhimo (ambition), toiminta (action) ja kiihdyttäminen (acceleration) olivat avainsanoja tänään, Sitran, Ilmastopaneelin ja Ulkopoliittisen instituutin toimesta, järjestetyssä Suomen ilmastohuippukokouksessa. Pääsin seuraamaan mielenkiintoista kokousta SEAMin puolesta livelähetyksen välityksellä. Niin kuin tapahtuman nimi antaa ymmärtää, kyseessä oli ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen liittyviä toimia käsittelevä kokous, jossa puhujat eri puolilta maailmaa jakoivat ajatuksiaan poliittisista ja liiketaloudellisista näkökulmista. Kokouksen kolme teema, jotka Sitran Mikko Kosonen toi esille alkupuheenvuorossaan, olivat alussa mainitut kolme a:ta. Kunnianhimolla viitataan globaaliin kiinnostukseen ja ymmärrykseen ilmastonmuutoksen tärkeydestä. Toiminnalla tarkoitetaan toimintoja, joita kaikkien maiden, valtiojohtojen, kaupunkien, yritysten, sijoittajien ja kansalaisten on tehtävä ilmastonmuutoksen torjunnan eteen. Kiihdyttämisellä halutaan painottaa, että nyt jos koskaan on toimittava ja muutoksia on tapahduttava nopeasti. 

 

Puhujina kokouksen alkupuoliskolla toimi kolme suurta nimeä: Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtaja Laurent Fabius sekä The Confederation of Norwegian Enterprisen pääjohtaja Kristin Skogen Lund.  Paneelikeskusteluosioon osallistui Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, Ympäristöministeriön ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, yritysjohtaja Jorma Ollila sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. 

 

Niinistö ja Fabius käsitteli ilmastonmuutoksen vastaan kamppailua poliittisesta näkökulmasta. Niinistön puheessa esiin nousi ilmastonmuutosasian tärkeys ja ennen kaikkia kiireellisyys. Ilmiö on tunnettu ja sen tärkeys on laajalti ymmärretty mutta sen kiireellisyys unohtuu liian helposti. Myös Fabius nosti esiin tärkeyden tehdä töitä asian eteen jo nyt, eikä vasta sitten kun siitä muodostuu pakollinen taakka. Molempien puheista kävi selväksi, että töitä kyllä tehdään. Suomi on esimerkkivaltio ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen ja toimii tiiviissä yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa hiilineutraalisuuden edistämiseksi. Globaalin yhteistyön ja kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Maailmassa on yhä maita, jossa sähkönsaanti ei ole itsestäänselvyys, jossa kaikki energia tuotetaan fossiilisia polttoaineita polttamalla ja jossa energialähteet ovat syynä mellakoiden ja sotien alkamiseen. 

  

Rauhan kolme osa-aluetta, joita Niinistö käsitteli puheessaan, olivat mielestäni todella osuvia ja tärkeitä kun mietitään mitä hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnasta on. Rauha koostuu sotimattomuudesta, yhteiskunnallisesta rauhasta sekä ympäristöllisestä rauhasta. Ympäristöllinen rauha saavutetaan puhtaan energiansaannin turvaamisella maailmanlaajuisesti, fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien konfliktien poistamisella sekä kestävien energiatuotanto ratkaisujen kehittämisellä. Kaikki tämä vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja luottamusta, jota on pyritty luomaan maiden välille erilaisten kokousten ja sopimusten avulla, viimeisimpänä Pariisin ilmastosopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015. Sopimuksen myötä suurin osa maailman maista asettivat tavoitteita torjuakseen ilmastonlämpenemistä, merenpintojen nousemista sekä hiilidioksidipäästöjen muodostumista. Ydinongelmaksi muodostuu kuitenkin, useaan otteeseen tämän päivän kokouksen aikana esille noussut, tavoitteidenasettelukilpailu. Maailman maat osoittavat kunnianhimonsa asettamalla entistä kovempia tavoitteita kuin naapurimaansa mutta unohtavat toimia ja kiihdyttää tavoitteisiin pääsyä. 

 

Liiketoiminnallista näkökulmaa ja yritysten ilmastonmuutoksen torjuntaa käsittelevän puheen piti Kristin Skogen Lund. Tämä oli mielestäni erityisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä esitys. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei hillitä ilman yrityksiä. Yritysten toiminta riippuu markkinoista, asiakkaista, sääntelyistä ja teknologiasta ja näihin kaikkiin vaikuttaa ilmastonmuutos ja sen vastaan kamppailu. Eli yritysten on osallistuttava. Ympäristöystävällinen toiminta on saatava osaksi yritysten ydinstrategiaa mutta Skogen Lund painottaa, että se ei toteudu, kunnes yritykset näkevät siinä jonkin rahallisen hyödyn.  Tämä nousi vahvasti esille myös paneelikeskusteluosiossa, jossa Ollila puhui hiiliverosta ja hiilen korkean hinnan merkityksestä. Ainoa keino saada yritykset, toimimaan hiilineutraalisti, käyttäen uusiutuvia energialähteitä, on saada fossiilisten polttoaineiden käyttö niin kalliiksi, että se ei enää ole kannattavaa yrityksille. Tällä hetkellä vain 7:llä prosentilla Suomalisia yrityksiä ilmastoasiat ovat osana liiketoimintastrategiaa. Tämän on muututtava muutoksien aikaansaamiseksi. Yksi keino hiilihintojen nostamisen tai hiiliveron lisäksi on Skogen Lundin esityksen aikana esille noussut Green Race. Lähdin miettimään termiä ja ilmiötä vähän pidemmälle.

 

Paneelikeskustelussa korostettiin käytäntöjen ja strategioiden jakamista kokemusten pohjalta. Maapallon ongelmat ovat kaikkien ihmisten ja yritysten ongelmia ja siksi keinoja on keskittävä yhdessä. Jakamalla kokemuksia ja menestystarinoita tai epäonnistuneita kokeiluja, kaikkien on mahdollista oppia ja kehittyä. Kaikkien yritysten on myös tehtävä enemmän, kuin minimitavoitteet niiltä vaativat. Jos yrityksen on mahdollista vähentää päästöjään, hyödyntää entistä parempaa teknologiaa energiatehokkuuden saavuttamiseksi tai auttaa muita yrityksiä ympäristöystävällisempään toimintaan on sen tehtävä se. Green Race, vihreä kilpailu, voitaisiin nähdä yritysten välisenä kilpailuna saavuttaa ilmastonmuutosta torjuvia tavoitteita. Yritykset tekevät jatkuvasti töitä saavuttaakseen kilpailuetua, joten miksi ei Ilmastonmuutoksen torjunta voisi olla yksi tällainen kilpailtava etu? Konseptia voisi kehittää myös pelillistämisen avulla, jolloin kilpailusta tulisi pelinomainen toiminta, jossa eniten yhteisen tavoitteen, ilmastonmuutoksen torjunnan, eteen tekevä yritys palkittaisiin. Tämä tarkoittaisi, että ympäristöystävällisellä toiminnalla, kokemusten jakamisella ja minimitavoitteiden ylittämisellä pelissä pärjäisi hyvin. Pelillistämisen ja energia-alan yhdistämisestä ajattelin pohtia lisää seuraavassa blogitekstissä.

 

Kunniahimo, toiminta ja toimien kiihdyttäminen, saavutetaan kun ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeys ja kiireellisyys ymmärretään. Panelistit muistuttavat kuitenkin, että samalla on osattava nähdä toiminta iloisena asiana ja pidettävä hauskaa tehdessään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. 

 

Lisää aiheesta ja kokouksesta: #ClimateSummit